sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Turistina kotona

Kysyin viime kirjoituksen lopussa, onko Jyväskylässä mitään menoa lauantai-iltana ja ei, ei todellakaan ollut. Tai siis kaikilla muilla paitsi minulla oli. Koska teki kuitenkin mieli jotain toimintaa, pyöräilin kamera olalla ympäri kaupunkia pari tuntia.

Kaupungista, jossa on asunut koko elämänsä, on loppujen lopuksi todella vaikea löytää uusia paikkoja, mutta koitin nähdä vanhoja tuttuja uudesta näkökulmasta. Mulla oli lopulta tosi kiva ilta. Tykkään kuljeskella itsekseni ja tarkkailla ihmisiä ja paikkoja.


Iltapäivältä, kun en ollut vielä yksinäinen, nyyh. :( Käytiin Elinan kanssa juomassa kahvit järven rannassa.




Usein tulee viiletettyä pyörällä kohti päämäärää kiinnittämättä kovin paljon huomiota pieniin asiohin, jotka tapahtuvat koko ajan ympärillä. Mutta kun ei ole päämäärää, ei voi oikein olla kiirettäkään.





Siksi huomasin perheen iltapalalla viidennen kerroksen parvekkeella. Humalasta punakoita kasvoja vetämässä röökiä amisauton konepellillä. Teinitytöt pikkuruisissa nahkatakeissa, pillifarkuissa ja Converseissa skootterin selässä, suoristetut tukat hulmuten Puistokadun tuulessa.





Jossain pyyhittiin grillin ulkopöytää yöpalalle saapuvia varten, autiolla kävelykadulla ketjuravintolasta kaikui mauton suomiräppi.



Ja sitten usein ei näkynyt eikä kuulunut ketään. Lintuja ja autojen hurinaa. Lisääntyvä hämärä ja kylmä.



Huomasin jälleen kotikaupunkini pikkuruisen koon pyöräillessäni sen käytännössä ympäri. Kuitenkin, tai juuri siksi, se on aika hyvä paikka olla.

4 kommenttia:

  1. Jee, mahtavaa, että taas jatkat kirjottamista! Sun tyyli on muuten upea, ja tykkään näistä kuvistakin ihan hirmusti.
    Paljon haleja sulle, odotan jo innolla uutta postausta (-:

    VastaaPoista